Puheenjohtaja Heli Pohjosen mielipidekirjoitus koulujen avaamisesta julkaistiin Etelä-Suomen Sanomissa ja Forssan lehdessä 29.4.2020
Keskustelu koulujen avaamisesta käy vilkkaana. OAJ:n näkemyksen mukaan koulut tulisi avata vasta syksyllä. Perusteet tähän ovat terveydelliset ja opetukselliset. Asiantuntijoidenkin puheissa tiedot viruksen leviämisestä ja tarttumistavoista ovat ristiriitaisia. WHO:n mukaan laumasuojaa ei välttämättä synnykään, joten viruksen tartuttaminen kouluissa ei siihen tähdättäessä ole toimiva ratkaisu. Lasten tartuttavuudesta on myös erilaisia käsityksiä. Joidenkin mukaan lapset eivät tartuta merkittävästi tai sairastu vakavasti. Toiset taas ovat sitä mieltä, että testimenetelmät eivät lasten kohdalla anna totuudenmukaisia tuloksia. Vaikka lapset eivät itse sairastuisi koronaan vakavasti, työskentely suurissa ihmisjoukoissa asettaisi lasten perheet ja kouluissa työskentelevän henkilökunnan sekä heidän perheensä tartuntavaaraanvaaraan. Tulisiko kouluista koronalevittämöitä, kun lasten lisäksi kymmenet työntekijät koottaisiin työskentelemään yhdessä kouluihin? Sitä ei tiedä varmuudella kukaan. Tässä pelataan venäläistä rulettia lasten ja koulujen henkilökunnan terveydellä. Kevään viimeiset viikot eivät ole enää oppimistulosten kannalta ratkaisevia. Kevätarvioinnit on toukokuun puoliväliin mennessä useissa kouluissa jo annettu ja viimeisinä koulupäivinä keskitytään perinteisesti opitun kertaamiseen, ulkoiluun ja retkeilyyn. Etäopetuksen aikana mahdollisesti syntyneiden oppimisen aukkojen paikkaamiseen on hyvät mahdollisuudet syksyllä. Kevään ja kesän aikana opetuksen järjestäjät ehtivät suunnitella, miten koronakriisin jäljet paikataan riittävillä tukitoimilla. Jos kiiltokuvamaisen kauniina ajatuksena on, että opettaja ehtisi muutaman viimeisen koulupäivän aikana kartoittamaan oppilaiden tuen tarvetta ja selvittämään perheiden tilanteet, ajatus on tuhoon tuomittu. Huonosti voivien lapsiperheiden perheiden auttamiseen tarvitaan muutakin, kun pelastavana enkelinä koulun pihalle lennähtävää opettajaa. Kriisin ratkaisemiseen tarvitaan mm. sosiaalihuollon, oppilashuollon, lastensuojelun, nuorisotoimen ja päihdehuollon tiivistä yhteistyötä, asiantuntemusta ja resursseja. Opettaja huomaa oppiaan tuen tarpeen parhaiten sopivan kokoisessa, turvallisessa opetusryhmässä, jossa jokaisen oppilaan kohtaamiseen on riittävästi aikaa ja tuen resurssit kunnossa. Toivottavasti hallitus on lapsista ja nuorista yhtä huolissaan koulujen ja oppilashuollon rahoituksesta päätettäessä kuin nyt koulujen avaamiskeskustelua käytäessä. Jos koulut avataan loppukeväästä, kaikki vanhemmat eivät laita lastaan kouluun tartuntariskin vuoksi. ESS:n kyselyn mukaan näin toimisi 2/3 vanhemmista. Tämä toisi osaltaan uusia ongelmia. Kuka huolehtisi kotiin jäävien lasten opetuksesta? Miten opettaja pystyisi huolehtimaan samanaikaisesti sekä lähiopetuksen oppilaiden että kotiin jääneiden opetuksesta. Ei mitenkään. Etäopetus on juuri saatu sujumaan kohtuullisen hyvin. Jos opetusjärjestelyt muuttuvat, kuka joutuu suunnittelemaan kaiken uudelleen loppukevääksi aikaa, vaivaa ja iltamyöhään venyviä työtunteja säästämättä. Rehtori. Koulutyön käynnistäminen poikkeustilanteen jäljiltä ei käy hetkessä. Turvallisuussuunnitelmat ja työturvallisuusohjeet odottavat päivitystä, huoltajia ja opettajia on ohjeistettava. Virus on uusi, eikä kukaan voi varmuudella taata, että kouluihin palaaminen olisi turvallista. Kannattaako tämä riski ottaa muutaman keväisen koulupäivän takia?