Kansanedustajaehdokas Sari Niinistö (Kok.): Lapsen ensisijainen tarve on turvallisuus

Päättäjät päättävät niidenkin puolesta, joilla ei ole äänioikeutta eikä
mahdollisuutta vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Valitettavan monet
lapsia koskevat päätökset tehdään aikuisten ehdoilla. Lapsen
kehityksellisiä tarpeita enemmän puhutaan vanhempien ja sukupuolten
tasa-arvosta ja äitien oikeudesta valita tai henkilöstön eduista.
Esimerkiksi päihdepolitiikka ratkaistaan enemmän liike-elämän ja
aikuisten valinnanvapauden näkökulmasta kuin lapsien suojelun
näkökulmista. Kun oppimistulokset ovat alkaneet heikentyä, voimme kysyä
olemmeko osanneet hyödyntää lasten kehityksellisistä tarpeista olevaa
tutkimustietoa oikealla tavalla hyödyksi esimerkiksi
varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa? Lapsen ensisijainen tarve on
perusturva. Kun tämä tarve tyydyttyy, hän pystyy mm. oppimaan.

Asiaan on onneksi kiinnitetty huomiota ja nykyään puhutaankin
lapsivaikutusten arvioinnista. MLL:n lasten oikeuksien asiantuntija Esa
Iivonen korostaa, että pienten lasten turvallisuuden tunne rakentuu
erityisesti läheissuhteissa ja perheessä sekä varhaiskasvatuksessa ja
sen vertaissuhteissa. Mannerheimin lastensuojeluliiton
eduskuntavaalitavoitteissa korostetaan sitä, että valtiovallan,
hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksenteossa ja toiminnassa tulisi
arvioida lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset. Lapsen edun
ensisijaisuus tulisi kirjata kattavasti kaikkeen lapsia koskevaan ja
heihin vaikuttavaan lainsäädäntöön. MLL tukee lapsiasiavaltuutetun
ehdotusta, että lapsen edun ensisijaisuus kirjattaisiin perustuslain
perusoikeussäännöksiin.

Yhteiskunnan lapsille tarjoamat ympäristöt pitää ennen kaikkea muodostaa
sosiaalisesti turvallisiksi. Mahdollisuus osallistua ja toimia
vertaisryhmässä ilman pelkoa tulla kiusatuksi tai jätetyksi ryhmän
ulkopuolelle ovat sosiaalisen turvallisuuden kannalta keskeisiä
tekijöitä. Lapsia ja nuoria on kuultava, heidän kokemuksiaan ja
näkemyksiään turvallisuudesta on selvitettävä ja kerättyä tietoa on
hyödynnettävä päätöksenteossa. Turvallinen ja välittävä ympäristö
kasvattaa empaattisia ihmisiä. Tämä tavoite pitää olla kirkkaana esillä,
kun keskustelemme koulukiusaamisesta ja jengiväkivallasta.

Sivistys on toisten kanssa toimeen tulemista ja taitoa käyttää tietoa
hyvään, sanoo professori Tuomas Heikkilä.  Jos jotakin tässä maailmassa
tarvitaan enemmän niin empatiaa, hän toteaa. Panostamalla lapsien
perusturvallisuuteen ja tunnetaitoihin, voisimme samalla ratkoa monia
muita ongelmia. Meillä on jo kaikki tarvittava tieto, mutta
yhteisymmärrys kenen näkökulmasta asioita tarkastelemme, puuttuu.
Olisimme askeleen lähempänä, jos lisäisimme perustuslain 6.3 §:ään
virke: ”Kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava
huomioon lapsen etu”.

Sari Niinistö (kok.) KM, terveydenhoitaja

#koulutusratkaisee #vaalit2023