Ohita navigaatio

Sote-uudistus astui voimaan, mikä muuttui?

Ysiluokkalaista tyttöä ahdistaa. Kaverisuhteet tuntuvat monimutkaisilta, somessakin on ollut taas jotain ikävää säätöä, eikä oikein tiedä miten siihen pitäisi suhtautua. Poikaystävän kanssa on sukset ristissä ja vanhempien kanssa ei tee mieli jutella näistä asioista. Koulupaineet on kovat, pitäisi päästä hyvään jatko-opiskelupaikkaan. Tuntuu että kaikki muut pärjäävät paljon paremmin. Kokeissakin alkaa aina niin kovasti jännittämään, että puolet asioista vaan haihtuu päästä.

Välitunnilla vastaan tulee koulun kuraattori. Hän moikkaa tyttöä, ovat jo ennestään tuttuja, koska kuraattori on pitänyt tytön luokalle ryhmäytymistunnin joka syksy ja muutenkin ollut mukana kaikissa koulun tapahtumissa. Tyttö miettii, että voisi mennä käymään kuraattorin vastaanotolla vaikka ruokatunnilla, sen huonehan on ihan siinä pihan laidalla. Ja se koulupsykologi on viereisessä huoneessa, voisikohan se auttaa sen koejännityksen kanssa?

Tällainen tilanne voi olla ja joissain kouluissa onkin. Oppilashuollon työntekijät ovat nuorille tuttuja ja turvallisia ja heidän palveluitaan pääsee matalalla kynnyksellä käyttämään. Nuorten yhä lisääntyvän pahoinvoinnin maailmassa tämä on koettu arvokkaaksi asiaksi. Palveluiden oikea-aikainen saatavuus on avainasemassa ja toteutuu vain, jos tekijät ovat siellä missä nuoretkin.

Sote uudistus astui voimaan vuodenvaihteessa ja samalla oppilaitosten koulu- ja oppilasterveydenhuolto sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut siirtyivät SOTE alueille.

Oppilas- ja opiskeluhuollon koulupsykologit ja -kuraattorit tarvitaan kouluihin ja oppilaitoksiin lähelle oppilaita, opiskelijoita ja opettajia. Tämä on jatkossakin toive toimintatavasta. Jo nyt on nähtävillä miten ammatillisen koulutuksen opiskelijaterveydenhuollon palveluiden toimipisteen keskittäminen yhteen ei oppilaitoksella olevaan pisteeseen tuo ongelmia palveluiden käytettävyyteen. On tuotu keskusteluun mallia, jossa esimerkiksi koulupsykologien palkkaamistarvetta vähennettäisi sillä, että tarjottava palvelu olisi lähinnä testien teettämistä ja tämäkin tilattaisi ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Toivottavaa on, että SOTE alueet jatkossa tarjoavat palvelut lähellä käyttäjiä.

Myös työnjohdon ja -organisoinnin on oltava siellä, missä työkin tehdään. Työn johtaminen tulee tehdä niin, että tuntemus säilyy päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten lasten ja nuorten arkeen tai siihen, mitä on ennaltaehkäisevä ja yksilökohtainen opiskeluhuolto kussakin yksikössä ja paljonko sitä tarvitaan.

Opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien henkilöstön määrään ja palvelun saatavuuteen tulisi jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut eivät saa muuttua päivystysluonteiseksi tai vierailevaksi toiminnoiksi. Päinvastoin mielenterveyttä ja oppimista edistävä ja ongelmia ehkäisevä työn olisi SOTE alueella tehostuttava entisestään. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuteen ja palveluiden laajuuteen tulisi SOTE alueella panostaa, koska sen oikea-aikaisuus karsii muiden palveluiden tarvetta ja kustannuksia.

Yhteistyön merkitys korostuu oppilaitosten ja SOTE-alueen toimijoiden kesken, jotta toiminnan kokonaisuus saadaan palvelemaan lapsia ja oppijoita, sekä päiväkotien ja oppilaitoksen toimijoita parhaalla mahdollisella tavalla.

Tarja Mäenpää, varapuheenjohtaja, OAJ Päijät-Häme

Anna Muikku, varapuheenjohtaja, OAJ Päijät-Häme

Tapahtumat

Tapahtuma | 14.2.2023

Hallituksen kokous

Tapahtuma | 16.3.2023

Työvaliokunnan kokous

Yhdistyksemme

OAJ Päijät-Häme toimii jäsenyhdistystensä edunvalvonnan ja koulutuksen tukena. Yhdistys vastaa lahtelaisten yhdistysten neuvottelutoiminnasta.