Koronavirusepidemian rajoittamisen takia kaikki koulut suljettiin muutaman päivän varoitusajalla ja Suomi siirtyi etäopetukseen. Kaikkien aikojen suurin opetusmenetelmien ja opetuksen sisältöjen mullistus tehtiin ilman ennakkovaroitusta ja suunnittelua. Opettajat ryhtyivät mukisematta työhön ja se tuntuu toimivan pääsääntöisesti hyvin.
Tämä osoittaa ainakin kaksi asiaa suomalaisesta opettajuudesta: korkeasti koulutetuilla, maailman parhailla opettajilla on kyky vastata haasteeseen. Haasteeseen, joka on ammatillisesti ajatellen äärimmäisen suuri ja heillä on silti taidot saada etäkoulu toimimaan. Se osoittaa myös, että yhteisen edun niin vaatiessa opettajat toimivat eivätkä ala kysellä työn kannalta epäoleellisia kysymyksiä. Sama vastuunkanto on toki nähtävissä koko yhteiskunnassa, erityisesti esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstössä.
Mitkä sitten olisivat tässä tilanteessa niitä epäoleellisia kysymyksiä, joita opettajat eivät ole esittäneet? Niitä on moniakin. Kuinka opettajat jaksavat paineen alla? Kuinka pitkään he jaksavat? Onko heillä välineitä ja opetusmateriaalia täysin uudenlaiseen opetuksen toteutukseen? Saavatko he korvauksen kaikesta ylimääräisestä työstä?
Tartun viimeiseen kysymykseen. Se ei ole kaikkein oleellisin kysymys ja moni voi perustellustikin kommentoida, että onko nyt aika vaatia lisää resurssia eli suomeksi rahaa kunnilta, jotka ovat muutenkin talousahdingossa. Jonkun on sekin kysymys kuitenkin esitettävä.
Opetuksen täydellinen muutos aiheuttaa runsaasti lisää työtä. Osa siitä voidaan katsoa kuuluvaksi normaaliin oman ammattitaidon kehittämiseen ja osa työhön kuuluvaan opetuksen valmisteluun. Paljon on kuitenkin sellaista lisätyötä, joka ei uppoa parhaallakaan tahdolla kumpaankaan näistä. Opettajille on mahdollistettava ensinnäkin aika tehdä näitä asioita ja lisäksi on myös löydyttävä mekanismi korvata lisätyö.
Tämä keskustelu voidaan käydä myöhemminkin, kun ollaan palattu lähemmäksi normaaliaikoja. Toivottavasti saamme valtakunnan tason ohjeistuksen tähän, ettei kunnissa tehdä hyvin erilaisia päätöksiä. Nyt on pääasia, että opetus toteutetaan mahdollisimman hyvin. Tässä vaiheessa jokaisen opettajan on kuitenkin hyvä kirjata todellinen työmäärä ylös ja tehdä se näkyväksi esimiehille. Ilmaisia talkootunteja ei ole tässäkään tilanteessa.
Vastuu kannetaan, se on selvä. Opettajien ammattijärjestö OAJ on omalta osaltaan linjannut, ettei tässä tilanteessa ruveta lakkoilemaan, vaikka sopimusneuvottelut ovat katkenneet ja sopimukset umpeutuneet. Normaalioloissa olisimme näin edenneissä neuvotteluissa vähintään lakkovaroituksen asteella, mutta nyt järjestö on ilmoittanut, että toistaiseksi työtaistelutoimia ei ole odotettavissa.
Voimia työhön, normaaliajatkin koittavat joskus. Onko poikkeusmenetelmät sitten uusi normaali, jää nähtäväksi.
Marko Varjos
Alueasiamies OAJ Päijät-Häme
pääluottamusmies JUKO/ ovtes/ Koulutuskeskus Salpaus