Opettajaurani alkoi Launeen ja Kiveriön peruskouluissa epäpätevänä luokanopettajana Lahdessa vuosina 1985-87. Se jatkui Orimattilassa, ensin Heinämaan ja vuodesta 1996 lähtien Pennalan koulun luokanopettajana. Opiskelin työn ohella kelpoisuuden sekä luokanopettajan että historian ja yhteiskuntaopin virkoihin. Viimeiset työvuoteni vuodesta 2000 eläköitymiseeni 2019 saakka toimin Pennalan koulun luottamustoimisena rehtorina.
Toimintani OAJ:ssa aloitin vuonna 1997 Päijät-Hämeen YSI-piirin tiedottajana. Minua ehdotti piiritiedottajan tehtävään silloinen Tönnön koulun johtaja ja myöhemmin Kivimaan koulun rehtori Klaus Kähkönen. Minulta puuttui kokemus paikallisyhdistystoiminnasta, osittain koska minua ei aluksi hyväksytty jäseneksi ilman kelpoisuutta. Klaus Kähköselle voinkin osoittaa kiitokset ensin Päijät-Hämeen ja sittemmin koko maan kattavasta ystävä- ja yhteistyöverkostosta, jonka vuodesta 1997 olen ammattiyhdistyksessä saanut.
YSI-piirin tiedottajana sain kovaa oppia piirin tiedottajana silloisen puheenjohtajan Ilkka Suomen ja sihteerin Liisa Raution ”koulussa”. Tiedottajana jatkoin YSI-piirin lakkauttamiseen ja alueyhdistyksen syntyyn asti. Tehtävässä työllisti muun muassa ensimmäisen Päijät-Hämeen opettajayhdistysten kotisivujen luonti ja niiden ylläpito sekä piirin tiedotuslehden – Liituraitaa -lehden – päätoimittajana toimiminen. Piirin tiedottajana aloin osallistua vuosittain valtakunnallisiin OAJ:n tiedottajien kokoontumisiin. Sain arvokasta kokemusta koko valtakunnan tasolla. Tarinaa riittäisi tuona aikana myös piirihallituksen Tirvan matkoista sekä mm. Tallinnaan ja Bratislavaan suuntautuneista ”palkintomatkoista”, mutta jääkööt ne toiseen yhteyteen.
Vuonna 2007 asetuin OAJ:n valtuustovaaleihin ehdolle vaalisloganilla ”Väntönen valtuustoon!” Äänimääräni riitti ensimmäiselle varasijalle ja jo seuraavana vuonna – varsinaisen valtuutetun erottua alkoi valtuustotyöni. Seuraavissa valtuustovaaleissa sloganini kuului: ”Väntönen valtuustoon vaikka väkisin!”. Nousin tuollakin kaudella valtuustoon varasijalta seuraavana vuonna. Kun kolmannen kerran hain valtuustopaikkaa, tällä kertaa sloganilla ”Pauli puhuu puolestasi” ja jälleen jäin ensimmäiselle varasijalle, päätin lopettaa ammattiyhdistysurani ja keskittyä varsinaisiin työtehtäviini. Tämä onnistui harvinaisen huonosti, sillä pian huomasin toimivani sekä valtuuston varsinaisena jäsenenä, koulutuspoliittisen toimikunnan jäsenenä että Päijät-Hämeen alueasiamiehenä.
Valtuutettuna pyrin toimimaan OAJ:n alueellisen ja opettajaryhmien välisen keskinäisen tasavertaisuuden puolesta. Vastustin mm. tästä syystä valtuuston koon pienentämistä, jota yritettiin etenkin kahden ensimmäisen valtuustokauteni aikana. Myös alueellista yhdenvertaisuutta pidin tärkeänä. Edunvalvonta-asioissa kannatin kokonaistyöaikaan siirtymistä ja sitä tarkastelevia kokeiluja. Koin silloin – ja koen edelleen – että suurin opettajan työn kehittämisen este on tsaarinaikainen opetusvelvollisuuksiin perustuva työaika.
Alueasiamiehenä edustin Opetusalan Ammattijärjestöä Päijät-Hämeessä yhdessä puheenjohtaja Heli Pohjosen kanssa. Toimin yhteyshenkilönä eri paikallisyhdistysten pääluottamusmiesten välillä. Erityisesti sisäilma- ja muut työsuojeluasiat olivat tehtäväni keskiössä. Osallistuin myös joihinkin paikallisneuvotteluihin työntekijäpuolen tukihenkilönä. Nämä olivat haastavimpia tehtäviä ay-urallani.
Olen ylpeä, että olen saanut toimia pienenä osasena OAJ:n viisikymmenvuotisella taipaleella. Hyvää jatkoa järjestöväelle!