Kehysriihipäätökset koulumaailmassa
Hallituksen huhtikuiset kehysriihipäätökset vaikuttavat kurjistavasti koulutukseen. Varhaiskasvatuksen pätevyysmuutokset, yleissivistävään koulutukseen osuvat kuntasäästöt sekä ammatillisen toisen asteen suorat leikkaukset aiheuttavat suomalaisen koulutuksen alamäen jatkumisen tulevaisuudessakin. Myös aikuiskoulutuksen tuen lakkauttaminen ilman korvaavaa järjestelmää rapauttaa koulutuskenttää.
Norminpurku on päivän muotisana, mutta se ei aina tarkoita positiivista asiaa. Jos normien purun varjolla höllennetään päiväkodin johtajien kelpoisuusvaatimuksia tai vakahenkilöstön määrämitoitusta, ollaan vaarallisella tiellä. Lasten lisääntyvän haasteellisuuden kanssa painivaan päivään tarvitaan vahvoja ammattilaisia.
Yleissivistävän puolen rahoitus tulee peruskouluihin ja lukioihin kunnilta. Kunnat saavat valtionosuudet, mutta ne eivät ole korvamerkittyjä. Kuntien talousahdinko johtaa vääjäämättä leikkauksiin suurimmalla budjettimomentilla eli kouluissa. Valtio voi kirkkain silmin väittää, ettei se leikkaa peruskouluista ja lukioista, mutta samalla aiheuttaa leikkauksen kuntataloutta kiristämällä. Kuntien talous on kuralla mm. soteuudistuksen maksuosuuksien vääristymien ja työttömyyden sakkomaksujen takia.
Ammatillisen koulutuksen 100 miljoonan suora leikkaus valtionosuuksiin on noin viiden prosentin suuruinen osa kokonaisrahoituksesta. Leikkaus kohdistetaan erityisesti useamman ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Se vaikuttaa kuitenkin koko oppilaitoksen toimintaan, koska toiminnat ovat paljolti päällekkäisiä. Pahasti näyttää siltä, että syksyllä on koulujen sopeutettava toimintojaan yt-neuvottelujen kautta.
Ensimmäinen ammatillinen tutkinto on nuorella usein huti. 15-vuotiaana valittu ala ei välttämättä ole paras valinta, ja oppivelvollisuudesta takia jokaisen on mentävä johonkin koulutukseen. Usein heikoimmin peruskoulussa pärjäävät joutuvat valitsemaan jonkun muun kuin lukion tai suosikkialansa ammattioppilaitoksesta. Tämä johtaa jo valmiiksi heikkojen opiskeluvalmiuksien kanssa motivaation puutteeseen. Koulutus jää pakkopullaksi.
Jos toista tutkintoa ei enää pääse suorittamaan, kun motivaatio ja ymmärrys on paremmalla tolalla, on syrjäytyminen ja työelämästä pois jäänti entistä todennäköisempää.
Aikuiskoulutuksen tuen lakkauttaminen lopettaa merkittävän kouluttautumisväylän erityisesti opetus- ja sosiaalialoille. Erityisopettajaksi pätevöityminen on tyypillinen jatkokoulutus, jota on toteutettu aikuiskoulutustuen avulla. Vaikka alustavasti hallituksesta on kerrottu, että jonkinlainen suunnattu tuki tulee näille aloille, on siihen varattu raha murto-osa entisestä tuesta ja siten riittämätön jo nyt vakavasta työvoimapulasta kärsiviin aloihin.