– OAJ vaati viimeksi tänä aamuna lisää opettajia ammatillisen koulutuksen opettajakyselyn tulosten pohjalta. Lisäpanostus on välttämätön, mutta vasta ensimmäinen osa ammatillisen koulutuksen pelastuspakettia, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.

OAJ pitää hallituksen budjettiriihen tulosta kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan kannalta myönteisenä. Lisäpanostuksia tulee kaikille koulutusasteille.

– Budjetin tuoma lisäpanostus koulutukseen ja osaamiseen, kaikkiaan 350 milj. euroa, on merkittävä. Hallitusohjelman koulutuslupauksia ollaan siis lähdetty lunastamaan, Luukkainen kiittää.

Luukkainen on tyytyväinen myös siihen, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta korotetaan hallitusohjelmassa luvatusti. Korkeakoulujen perusrahoitusta korotetaan ja indeksikorotukset tehdään täysimääräisesti jo vuonna 2020. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään 40 milj. euroa ja ammattikorkeakoulujen 20 milj. euroa.

Hallitus lupaa kehittää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua, jotta oppimistulokset paranevat ja eriavoistuminen vähentyy. Kolmivuotisen peruskoulun laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan yhteensä 180 milj. euroa ja vastaavasti varhaiskasvatukseen osoitetaan 125 milj. euroa. Hallitusohjelmassa luvatut ohjelmat olivat 190 ja 205 miljoonan euron suuruisia.

- Olisimme toivoneet, että kolmivuotiset ohjelmat olisi julkistettu heti täysimääräisinä ja etupainotteisesti, jotta koulutuksen järjestäjät olisivat voineet varmistua ohjelmien pitkäjänteisyydestä. On kuitenkin hyvä, että perusopetuksen välttämättömään korjaamiseen ryhdytään ja varhaiskasvatukseen panostetaan tuntuvasti, kun subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan ja lapsiryhmäkokojen maksimia pienennetään.

Rinteen hallitus peruu edellisen hallituksen tekemiä virheitä, kun esimerkiksi kiky-lomarahaleikkaus palautetaan kunnille. – Hallituksella ei toki muuta vaihtoehtoa ollutkaan. Myönteistä on myös, että aktiivimallimallin leikkuri poistuu, Luukkainen sanoo.

Palkittu hanke ajoittuu vuosille 2018–2021, ja se toteutetaan yhdeksän opettajankoulutusyksikön yhteistyönä. Keskeisenä tarkoituksena on tuottaa tutkimusperäistä tietoa opettajankoulutuksesta tilanteessa, jossa lukiouudistus ja ammatillisen koulutuksen reformi asettavat uudenlaisia, kasvavia vaatimuksia opetustyölle. Palkinnon myöntämisen yhtenä perusteena oli se, että tutkimuksen kohteena ovat sekä yleissivistävän että ammatillisen koulutuksen opettajat, jolloin saadaan myös vertailutietoa.

Tunnustuspalkinnon vastaanottivat yksikön johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta sekä hankkeen projektipäällikkö Simo Uusinoka Hämeen ammattikorkeakoulusta.  

Palkinto jaettiin Opetus-, koulutus-, ja kasvatusalojen OKKA-säätiön hallinnoimasta Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n nimikkorahastosta.

Ensimmäiset kuusi työnantajaa, Espoon kaupunki, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Hämeenlinnan kaupunki, Pulkkilan kirkonkylän koulu, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Toholammin kunta, on jo ilmoittanut ottaneensa haasteen vastaan.

– Haluamme ammattijärjestönä nostaa vahvasti esiin työhyvinvoinnin merkityksen sekä tukea opettajien ja alan esimiesten työssäjaksamista, unohtamatta myöskään oppilaita, opiskelijoita ja työympäristöä. Nyt tarvitaan nimenomaan paikallisia arjen tekoja. Aiomme esitellä hyviä työnantajia ja koota tietoa toimivista käytännöistä, joilla työhyvinvointia parannetaan, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo.

Haasteeseen sitoutuvat työnantajat lupaavat tunnustaa työhyvinvoinnin merkityksen koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen laadulle sekä laajemmin sivistykselle ja hyvinvoinnille. – Toivomme, että työnantajat kiinnittävät nykyistä huomattavasti enemmän huomiota työhyvinvointiin. Myös omien jäsentemme täytyy tuoda rohkeammin esiin työnsä ongelmia ja tehdä parannusehdotuksia. 

– Tärkein työhyvinvointia parantava tekijä on riittävä henkilöstöresurssi. Se on kaiken työhyvinvoinnin ja ammatin vetovoiman kivijalka. Ilman riittävää, nykyistä vahvempaa resursointia eivät muutkaan toimet auta täysipainoisesti, Luukkainen muistuttaa.

Henkiöstön parempi työhyvinvointi heijastuu Luukkaisen mukaan koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten arkeen muun muassa lisääntyvänä turvallisuutena. Näin hyötyjinä ovat myös oppilaat, opiskelijat ja koko oppilaitosympäristö.

Luukkaisen nostaisikin työhyvinvoinnin säännölliseksi puheenaiheeksi alan työpaikoilla. Konkreettiset teot voivat olla pieniä tai suuria – liikuntatuokioiden järjestämistä, parempaa töiden organisointia ja työnohjausta tai uuden koulurakennuksen suunnittelua.

Maakuntakierros hyvinvointiteemalla

Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan työhyvinvointi on teemana myös OAJ:n On the Road -kiertueella, joka käynnistyy 28.8. Kajaanista ja etenee syyskuussa Mikkeliin, Sodankylään, Turkuun, Kauhajoelle ja Espooseen.

– Haluamme jäseniltämme ja työnantajilta kuulla, kuinka alan työhyvinvoinnista paikallisesti huolehditaan ja millaisia parannuksia opettajat ja esimiehet itse toivovat, Luukkainen tarkentaa.

Työhyvinvointia tarkastellaan vaihtuvien teemojen mukaan. Elokuussa OAJ kannustaa jäseniään kysymään, mikä tekee opettajan, tutkijan ja heidän esimiestensä työstä unelmaduunin ja mistä asioista työkyky ja -tyytyväisyys rakentuu. Syyskuun aiheena on erityisesti työaika ja sen riittävyys.

Olli Luukkainen kertoi työhyvinvoinnin lukuvuodesta ja sen tavoitteista Opetusalan Ammattijärjestön yhteistyökumppanien tapaamisessa 20.8.

Lue lisää https://www.oaj.fi/tyohyvinvointihaaste