Hämeen vaalipiirin uudet kansanedustajat

Keskiviikko 17.4.2019 klo 13:15

Vuoden 2019 eduskuntavaalit on nyt käyty ja kylläpä hulinaa on riittänyt myös alueyhdistyksellä tämän aiheen tiimoilla! Ehdokkaita tavattiin kaikenkaikkiaan noin 70 ja on ilo huomata, että valittujen nimien joukossa on useampi tilaisuuksistamme tuttu nimi.

Lämpimät onnittelut uusille kansanedustajille! Toivottavasti yhteistyömme jatkuu rikkaana myös läpi koko kautenne kansanedustajina.

Vaalipiirimme uudet kansanedustajat ovat Ville Skinnari, Lulu Ranne, Sanni Grahn-Laasonen, Tarja Filatov, Rami Lehto, Hilkka Kemppi, Kalle Jokinen, Mirka Soinikoski, Johannes Koskinen, Aino-Kaisa Pekonen, Jari Ronkainen, Timo Heinonen, Mika Kari ja Päivi Räsänen.

Alueasiames Marko Varjoksen mielipidekirjoitus ESS:ssa

Maanantai 15.4.2019 klo 18:18

Eduskuntavaalien kärkiteemoiksi ovat nousseet ilmastokysymykset ja sotepuolen asiat, erityisesti vanhusten ja varhaiskasvatuksen voittoa tavoittelevien yritysten toiminta. Nämä ovat tärkeitä teemoja, mutta näiden jalkoihin on jäänyt lähes kokonaan koulutusasiat.

Tämän ja edellisen kauden hallitukset leikkasivat surutta koulutuksesta kaikilta koulutusasteilta vaalilupauksista huolimatta. Jälki on ollut karua ja se näkyy oppilaitosten arjessa. Pisa-tutkimusten mukaan peruskoululaisten saavutukset laskevat ja yhä useampi nuori ei saavuta niitä taitoja, jotka ovat välttämättömiä jatko-opiskelussa.

Erityisen pahasti valtion säästötoimet ovat kohdistuneet ammatilliseen koulutukseen, niin korkea-asteelle ammattikorkeakouluihin kuin toiselle asteelle ammattikouluihin. Rahoitusta on leikattu kymmenillä prosenteilla vaikka samaan aikaan oppilasmäärät ovat kasvaneet. On selvää, että tämä näkyy tuloksissa.

Lue lisää »

Meidän juttu- sarjassa juttu elokuvaillasta

Maanantai 15.4.2019 klo 17:41

OAJ Päijät-Hämeen puheenjohtaja Heli Pohjonen kirjoitti ESS:n Meidän juttu- sarjaan kaksi OAJ Päijät-Häme- uutista. Toinen käsitteli vaalivaikuttamista ja toinen Ääntä kohti- elokuvailtaa. Ääntä kohti- elokuvaillan juttu julkaistiin lehdessä 12.4. 

OAJ Päijät-Häme järjesti jäsenilleen Ääntä kohti -elokuvaillan 27.3. Lahden Finnkinossa. Tarkoituksena oli muistuttaa jäseniä äänestämisen tärkeydestä sekä esitellä puolueiden ajatuksia koulutuksesta.

Ilmassa oli suuren vaalijuhlan tuntua, kun noin 120 päijäthämäläistä opettajaa istui salissa kiinnostuneena ja popcornia popsien kuuntelemassa ehdokkaiden esittelyjä. Puolueet ja kansanliikkeet olivat saaneet itse valita, kuka ehdokas tuo heidän terveisensä tilaisuuteen. Paikalla olivat Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Sonja Falk (kd.), Elisa Lientola (vas.), Hilkka Kemppi (kesk.), Anssi Lepistö (vihr.), Mira Nieminen (ps.), Marina Bergman-Pyykkönen (r.), Kimmo Kautio (tl.), Marju Markkanen (sd.), Pontus Söderblom (ref.) ja Seppo Korhonen (rehti). Jokaiselle ehdokkaalle oli varattu lyhyt puheenvuoro ja puhuja vaihtui teemaan sopivasti koulun kellon kilahduksella.

Lopuksi sekä ehdokkaat että jäsenet pääsivät yhdessä rentoutumaan elokuvaherkkujen ja Instant Family- elokuvan parissa.

Hieno ilta!

Heli Pohjonen

OAJ Päijät-Hämeen vaalivaikuttajat liikkellä!

Perjantai 5.4.2019

OAJ Päijät-Hämeen puheenjohtaja Heli Pohjonen ja alueasiamies Marko Varjos kävivät Lahden markkinoilla 3.4. tapaamassa Hämeen alueen vaaliehdokkaita ja keskustelemassa koulutusasioista. Samalla jutusteltiin myös markkinaväen kanssa. Ehdokkaiden puheissa vilahtelivat mm. ammatillisen koulutuksen liian vähäinen lähiopetus, koulutusleikkaukset, perusopetuksen ryhmäkoot, erityisopetuksen ryhmien tarpeellisuus, ja varhaiskasvatuksen liian heikko palkkaus. Keskustelujen jälkeen ehdokkaat saivat hienon OAJ:n vaaliesitteillä täytetyn Äantä kohti- kassin. 

Aiemmin ehdokkaita on tavattu Järvelän Aurinkotorin vaalitapahtumassa 23.3. Vaaleihin on vielä reilu viikko aikaa. Saapa nähdä, vieläkö vaalisaarnaajat iskevät jossakin ja keitä heidään haaviinsa silloin tarttuu.

Muista äänestää vaaleissa, ääntä kohti!

#koulutusratkaisee

Äänestä ja osallistu arvontaan!

Keskiviikko 3.4.2019 klo 13:10

Reformin tavoitteet eivät toteudu ammatillisen koulutuksen arjessa

Perjantai 29.3.2019 klo 12:21

Osaamispisteelle määriteltävä opetuksen määrä

Ammatillisen koulutusuudistuksen eli reformin tavoitteet eivät vielä toteudu oppilaitosten arjessa, ilmenee laajan opettajakyselyn vastauksista. Esimerkiksi opetuksen resurssoinnissa on suuria eroja, mikä johtuu siitä, ettei osaamispisteiden laajuutta enää määritellä ammatillisessa koulutuksessa.

– Lukiokoulutuksessa yhden opintopisteen edellyttämä tuntimäärä on säädetty täsmällisesti, mutta ammatillisessa koulutuksessa tätä ei tehdä, joten erot ovat hurjat. Saman asian oppimiseen käytettävä aika voi vaihdella puolesta tunnista 24 tuntiin koulutuksen järjestäjän harkinnan mukaan, OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen kertoo.

– Myös ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan yhteinen käsitys siitä, paljonko opetusta ja opiskelua yhden osaamispisteen saavuttaminen edellyttää. Opetustuntimäärä pitää määritellä heti uuden hallituskauden alussa samalla, kun nostetaan ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta, Lahtinen vaatii.

Osaamispisteet kuvaavat opintoihin sisältyvän osaamisen kattavuutta, vaikeusastetta ja merkittävyyttä työelämän ja opintojen näkökulmasta. Opettajan on yhdessä opiskelijan kanssa suunniteltava, miten ja millä ajalla oppiminen tapahtuu. Tämä on Lahtisen mukaan lähes mahdotonta, kun osaamispisteiltä puuttuu kriteerit. Valtakunnallinen opetustuntimäärä auttaisi Lahtisen mielestä myös opetuksen yksilöllistämistä. Tuntimäärää voitaisiin joustavasti vähentää tai lisätä opiskelijan aiempien opintojen ja muualla hankittujen taitojen perusteella.

Osaamispisteiden sisällön suuri vaihtelu ilmeni laajassa ammatillisen koulutuksen kyselyssä, jonka tulokset julkistetaan OAJ:n järjestämässä Ammatti ja sivistys -seminaarissa 29.3. Opettajia pyydettiin arviomaan ammatillisen koulutuksen tilaa, kun reformi oli ollut voimassa reilun vuoden. Noin 4 000 ammatilliselle opettajalle osoitettu kysely oli avoinna kolme viikkoa helmi-maaliskuussa 2019 ja siihen vastasi noin 1 500 opettajaa.

Opiskelijoiden ryhmäytyminen heikentynyt

Opiskelijoiden ryhmäytyminen ja yhteisöllisyys ovat heikentyneet reformin myötä. Näin katsoi 68 prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista. Opettajat ovat huolissaan erityisesti myöhemmin ryhmään liittyvien sekä muita ujompien, tukea tarvitsevien ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden ryhmäytymisestä. Opettajat arvioivat myös, että opiskelijoiden mahdollisuudet vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen ovat heikentyneet.

– Yksilöllisten opintopolkujen pelättiin heikentävän opiskelijoiden ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyden kehittymistä ja riski näyttää realisoituneen. Kyselyssä nousee esiin monia muitakin opiskelijoiden näkökulmasta hälyttäviä huomioita, kuten opetuksen määrän väheneminen, osallisuuden heikkeneminen koulutuksen kehittämisessä sekä maahanmuuttajien ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden riittämätön tuki. Nyt vaaditaan koulutuksen järjestäjiltä sekä opetushallinnolta nopeita toimia, joilla opintojen henkilökohtaistaminen ja yhteisöllisyys saadaan toimimaan yhtäaikaisesti, SAKKI ry:n puheenjohtaja Elias Tenkanen tähdentää.

– Lähes joka toinen opettaja katsoi, ettei opiskelijoilla ole riittävää toimintakykyä opiskella ja toimia ammatissa. Opiskeluvalmiudet ovat puutteelliset huolestuttavan suurella joukolla nuoria ja aikuisia opiskelijoita, Tenkanen murehtii.

Oppilaitoksen ja työpaikan yhteistyö kangertelee

– Oppilaitosten ja työpaikkojen välinen yhteistyö ei toteudu reformin edellyttämällä tavalla. Ellei tilanne kohene, opetuksen laatu on vaarassa heiketä ja yritykset kärsivät jatkossakin pahasta osaajapulasta, kommentoi kyselyn tuloksia Ammattitaitoa yhdessä -hankkeen vetäjä, hankepäällikkö Ilkka Vuorikuru Työväen Sivistysliitosta.

Vuorikuru uskoo, että lisäresursseja ammatilliseen koulutukseen saattaisi olla luvassa, minkä vuoksi olisikin kriittisesti arvioitava, millaisia resursseja tarvitaan ja mihin ne pitäisi kohdistaa.

Reformin perusideana oli, että opiskelijat oppivat yhä enemmän työpaikoilla oppilaitoksen sijaan. Yhteistyö oppilaitoksen ja työpaikkojen välillä näyttää kuitenkin ontuvan. Kyselyyn vastanneista opettajista 60 prosenttia kertoi, etteivät he pysty riittävän usein käymään työpaikalla ohjaamassa opiskelijaa. Vain alle puolet opettajista katsoi, että heillä on riittävästi tilaisuuksia keskustella työpaikkaohjaajien kanssa.

Vastaajista 67 prosenttia on sitä mieltä, ettei työpaikalla ole riittäviä resursseja opiskelijan ohjaamiseen ja arviointiin. Reilut 70 prosenttia vastaajista totesi, ettei työpaikan luottamusmies tiennyt opiskelijan läsnäolosta työpaikalla.

Kysely toi esille opettajien huolen myös erityisopetuksen tilasta. Vain 35 prosenttia vastaajista katsoi, että oppilaitoksen erityisopettajaresurssit ovat riittävät. Kaksi kolmesta vastaajasta arvioi, että työpaikoilla tarvitaan lisää osaamista erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen.

Jatkuva haku ei vielä toimi

Reformi muutti opiskelijaksi hakeutumista, jossa ollaan siirtymässä ympärivuotiseen jatkuvaan hakuun. Jatkuva haku ei käytännössä kuitenkaan tarkoita, että opiskelun voisi aloittaa milloin tahansa, jos vapaita opiskelupaikkoja ei ole. Opintojen aloittamisajankohtia on kuitenkin aiempaa enemmän, esimerkiksi kolmesta kuuteen vuodessa.

Kysely paljasti huomattavia eroja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjauksessa. Joissakin oppilaitoksissa ei ole lainkaan opinto-ohjaajaa, vaikka lain mukaan opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.

OAJ on vaatinut vähintään yhtä opinto-ohjaajaa 200 opiskelijaa kohti. Tavoitteen toteuttaminen maksaisi 32 miljoonaa euroa.  

Ammatillisen koulutuksen opettajakyselyn toteuttivat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry ja Työväen Sivistysliitto TSL,  ZOOMI - sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi -hanke sekä ammatillista erityisopetusta tarjoava Kiipulan ammattiopisto.

Lisätiedot:

koulutusasianpäällikkö Nina Lahtinen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, puh. 050 341 3964

puheenjohtaja Elias Tenkanen, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry, puh. 044 753 0581

hankepäällikkö Ilkka Vuorikuru, Työväen Sivistysliitto TSL, puh. 040 457 0734

kehitysjohtaja Petteri Ora, Kiipulan ammattiopisto, puh. 050 300 3764

projektipäällikkö Sanna Pensonen, ZOOMI - sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi -hanke, Opetushallitus, puh. 029 533 1675