Yhdistyksemme ei pidä perusteltuna päiväkodinjohtajien nykyisten kelpoisuusvaatimusten muuttamista. Hallituksen esityksessä ei esitetä selkeää tarvetta, perustelua tai tutkimukseen perustuvaa syytä sille, miksi kasvatustieteen maisterin tutkintoon perustuvaa kelpoisuusvaatimusta tulisi väljentää.
Nykyinen kelpoisuusvaatimus on muodostettu pitkällisen valmistelun ja tutkimustiedon pohjalta. Myös hallituksen esityksessä koottu tutkimustieto tukee vahvaa kasvatustieteellistä osaamista päiväkodin johtamisessa. Tästä huolimatta kelpoisuusvaatimusta ollaan nyt lieventämässä ilman riittäviä perusteluja ja tavalla, jota käytettävissä oleva tutkimustieto ei näkemyksemme mukaan tue.
Päiväkodinjohtajan tehtävä on ennen kaikkea päiväkodin pedagogisen toiminnan johtamista. Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja sen ammattilaisia johtavalla henkilöllä tulee olla vahva ymmärrys kasvatuksesta, oppimisesta ja varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisestä. Kasvatustieteen maisterin tutkintoon perustuva kelpoisuusvaatimus varmistaa osaltaan tämän osaamisen. Kelpoisuusvaatimusten väljentäminen voisi puolestaan heikentää päiväkodinjohtajien kasvatustieteellisen osaamisen tasoa ja sitä kautta varhaiskasvatuksen pedagogista laatua.
Perustelut kelpoisuusvaatimusten muuttamiselle eivät myöskään liity todettuun päiväkodinjohtajien työvoimapulaan. Päiväkodinjohtajista ei ole ollut pulaa, ja opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysten mukaan kelpoisia johtajia on käytettävissä. Tehtävään kelpoisia valmistuu vuosittain riittävästi kattamaan poistuman. Myös nykyiset päiväkodinjohtajat, jotka ovat olleet kelpoisia tehtäväänsä siirtymäsäännösten perusteella, säilyttävät kelpoisuutensa nykyisen lain siirtymäajan päättyessä vuonna 2030.
Varhaiskasvatusta on Suomessa kehitetty viime vuosina vahvasti osana koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatuslain uudistuksessa kelpoisuuksia selkeytettiin ja pedagogista johtamista vahvistettiin. Nyt esitetty kelpoisuusvaatimusten väljentäminen olisi tässä kehityksessä askel taaksepäin. Samalla se herättää kysymyksen siitä, mihin suuntaan varhaiskasvatusta halutaan jatkossa kehittää.
Yhdistyksemme pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuksen kelpoisuusvaatimuksia kehitetään pitkäjänteisesti ja tutkimustietoon perustuen. Kelpoisuusvaatimusten toistuvat muutokset vaikeuttavat alan johdonmukaista kehittämistä ja koulutuksen sekä työelämän ennakointia. Selkeät ja vakaat kelpoisuusvaatimukset vahvistavat varhaiskasvatuksen ammatillista arvostusta ja tukevat alan vetovoimaa. Niiden väljentäminen voisi puolestaan antaa alan arvostuksesta ja osaamisen merkityksestä vääränlaisen viestin.
Yhdistyksemme katsoo, että nykyinen kasvatustieteen maisterin tutkintoon perustuva päiväkodinjohtajien kelpoisuusvaatimus tulee säilyttää.
Yhdistyksemme ei pidä perusteltuna päiväkodinjohtajien nykyisten kelpoisuusvaatimusten muuttamista. Hallituksen esityksessä ei esitetä selkeää tarvetta, perustelua tai tutkimukseen perustuvaa syytä sille, miksi kasvatustieteen maisterin tutkintoon perustuvaa kelpoisuusvaatimusta tulisi väljentää.
Nykyinen kelpoisuusvaatimus on muodostettu pitkällisen valmistelun ja tutkimustiedon pohjalta. Myös hallituksen esityksessä koottu tutkimustieto tukee vahvaa kasvatustieteellistä osaamista päiväkodin johtamisessa. Tästä huolimatta kelpoisuusvaatimusta ollaan nyt lieventämässä ilman riittäviä perusteluja ja tavalla, jota käytettävissä oleva tutkimustieto ei näkemyksemme mukaan tue.
Päiväkodinjohtajan tehtävä on ennen kaikkea päiväkodin pedagogisen toiminnan johtamista. Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja sen ammattilaisia johtavalla henkilöllä tulee olla vahva ymmärrys kasvatuksesta, oppimisesta ja varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisestä. Kasvatustieteen maisterin tutkintoon perustuva kelpoisuusvaatimus varmistaa osaltaan tämän osaamisen. Kelpoisuusvaatimusten väljentäminen voisi puolestaan heikentää päiväkodinjohtajien kasvatustieteellisen osaamisen tasoa ja sitä kautta varhaiskasvatuksen pedagogista laatua.
Perustelut kelpoisuusvaatimusten muuttamiselle eivät myöskään liity todettuun päiväkodinjohtajien työvoimapulaan. Päiväkodinjohtajista ei ole ollut pulaa, ja opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysten mukaan kelpoisia johtajia on käytettävissä. Tehtävään kelpoisia valmistuu vuosittain riittävästi kattamaan poistuman. Myös nykyiset päiväkodinjohtajat, jotka ovat olleet kelpoisia tehtäväänsä siirtymäsäännösten perusteella, säilyttävät kelpoisuutensa nykyisen lain siirtymäajan päättyessä vuonna 2030.
Varhaiskasvatusta on Suomessa kehitetty viime vuosina vahvasti osana koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatuslain uudistuksessa kelpoisuuksia selkeytettiin ja pedagogista johtamista vahvistettiin. Nyt esitetty kelpoisuusvaatimusten väljentäminen olisi tässä kehityksessä askel taaksepäin. Samalla se herättää kysymyksen siitä, mihin suuntaan varhaiskasvatusta halutaan jatkossa kehittää.
Yhdistyksemme pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuksen kelpoisuusvaatimuksia kehitetään pitkäjänteisesti ja tutkimustietoon perustuen. Kelpoisuusvaatimusten toistuvat muutokset vaikeuttavat alan johdonmukaista kehittämistä ja koulutuksen sekä työelämän ennakointia. Selkeät ja vakaat kelpoisuusvaatimukset vahvistavat varhaiskasvatuksen ammatillista arvostusta ja tukevat alan vetovoimaa. Niiden väljentäminen voisi puolestaan antaa alan arvostuksesta ja osaamisen merkityksestä vääränlaisen viestin.
Yhdistyksemme katsoo, että nykyinen kasvatustieteen maisterin tutkintoon perustuva päiväkodinjohtajien kelpoisuusvaatimus tulee säilyttää.